Graafinen suunnittelu Suomessa – Osa 1

Graafinen suunnittelu on varsinkin mainonnassa käytetty viestinnänmuoto, jossa kuluttajalle annetaan tietoa tuotteesta visualisella kielellä, kuvia, kuvioita ja tunnuksia käyttäen. Suunnittelijan tulee tuntea typografiaa, kuvallista sommittelutaitoa ja värien käyttöä ja hän usein tallustelee kultaista keskitietä mainonnan ja taiteen välissä. Graafista suunnittelua käytetään paitsi sanomalehdissä, julisteissa ja internetissä, myös pakkauksissa ja yrityksen kokonaisilmeessä. Tarkemmin ajateltuna suurin osa länsimaiden asukasta ympäröivästä maailmasta on suunniteltu graafisesti jollain tavalla.

Graafisen suunnittelun alkuajat

Maailmanlaajuisesti mainonnan aikakausi alkoi 1700- ja 1800-lukujen taitteessa, länsimaisen teollisen vallankumouksen myötä. Tuotteiden hinnat laskivat ja ihmisillä oli varaa toimia kuluttajina. Ensimmäiset suomalaiset mainokset olivat visuaalisesti perustasoa, ideana oli informoida ostajia että kyseinen tuote oli tarjolla kyseisessä paikassa sen enempää tuotteen imagoa kohottaen. Mainostoimistojen virkaa hoitivat ilmoitustoimistot joiden päätyönä oli myydä ilmoitustilaa lehdissä ja asemien seinillä. 1900-luvun alussa suomalainen mainostaide alkoi saada vaikutteita Amerikasta ja Saksasta, ja useat ilmestyneet mainokset olivat käännettyjä versioita kansainvälisistä mainoksista. Näiden ulkomaisten mainosten ilmestyminen ulkomaisille tuotteille loi suomalaisille yrityksille painetta mainostaa omaa kotimaista versiotaan, johtaen Suomessa luodun mainonnan yleistymiseen. Useat kuvataiteilijat kääntyivät graafisen suunnittelun ja mainonnan pariin, ja jopa tunnetut nimet kuten Akseli Gallen-Kallela ja Hugo Simberg saivat mainosalalta lisätuloja. 1920-luvulla suomessa alkoi kaupunkiin muuton aikakausi, kulutuskulttuuri yleistyi ja ihmiset kaipasivat helpompaa ja ylellisempää elämää. Mielikuviin paremmasta itsestä ja elämästä perustuvat kampanjat alkoivat ottaa ilmaa alleen. Suomessa kampanjat usein ottivat juurensa kansalaismielisyydestä ja kansalaismaisema, siniristilippu sekä historialliset aiheet olivat suosittuja. Nykypäivänäkin suomalaisiin tuotteisiin yhdistettävä mielikuva korkealaatuisuudesta oli yksi mainonnan peruspilareita. Talvisodan aikoihin isänmaalliset piirteet vahvistuivat ja sisukkuus, peräänantamattomuus ja isänmaalliset kuvitukset olivat myynti valtteina. 1940-luvulla kaikki mainonta väheni tuotteiden säännöstelyn seurauksena. Kuvallista viestintää käytettiin lähinnä kansanvalistukseen, propagandaan, ja mielialan ylläpitämiseen hintojen noustessa. Rauhan tultua mainonta kääntyi uuteen nousuun, ja Amerikkalainen mainonta tyyli alkoi nousta suosioon 50-luvulla. Suomalaisille ikoniset Elovena-tyttö, sekä Marimekon kuosit löivät itsensä läpi, ja tutut yritykset kuten Hartwall ja Sinebrychoff loivat itselleen graafisen imagon. Mainonnasta ja graafisesta suunnittelusta muodostui suuri osa yrityksen imagoa, joka osaltaan määräsi tuotteen menestyvyyden.

 

Kohti nykyaikaa

60-luvulla mainonta alkoi kääntyä ammattimaisempaan suuntaan, ja televisiomainonta vaikutti myös mainosjulisteisiin, joista tuli villejä, värikkäitä ja viihdyttäviä. Kuviin liittyi tarina, ja graafiset taide valokuvat nousivat pinnalle. 70- ja 80-luvuilla suomalainen graafinen tyyli alkoi hävitä hieman kansainvälisille mainoskampanjoille, mutta Suomeen alkoi myös nousta useita suomalaisomistuksessa olevia mainostoimistoja. Painotekniikat kehittyivät ja sen mukana värienkäyttö mainonnassa yleistyi. Väreillä luotiin mielikuvia tuotteesta ja sen ostajista. Teollisuus alkoi pyrkiä kansainvälisille markkinoille Euroopan auetessa ja tämän mukana mainonta noudatti kansainvälistä standardia sopiakseen ulkomaalaisen kuluttajan silmään. Ylipäätään kuluttajaa ajateltiin mainonnassa huomattavasti enemmän. 80-luvun lopulla valokuvat alkoivat nousta piirrettyjen kuvien edelle, varsinkin digitaalisten kuvankäsittelylaitteistojen yleistyessä.

1990-luvun lama vaikutti myös mainos- ja suunnittelutoimistoihin, mainoksissa alettiin taas korostaa informaatiota mielikuvien sijasta, ne mielikuvat joita luotiin toivat taas esille tuotteiden luonnollisuuden, kotimaisuuden ja puhtauden. Monet mainostoimistot liittyivät osaksi kansainvälistä mainostoimisto ryhmää, mikä osaltaan korotti suomalaisen mainonnan tasoa, ja suunnittelijat alkoivat voittaa alan palkintoja. 2000-luvulla tapahtui massa digitalisoituminen myös mainostoimistojen keskuudessa. Visuaalinen suunnittelu on lähes täysin siirrytty käsityöstä tietokoneiden näytöille. Siinä missä vanhan ajan graafisen suunnittelijan työkalu oli sivellin tai tussit, nykypäivänä hänellä tulee olla hallussaan laaja määrä digitaalisia kuvan käsittelyohjelmia, kuten Photoshop ja Adobe Illustrator. Vanhoja taitoja ei kuitenkaan kannata unohtaa, sillä käsityö on edelleen arvostettua. Pärjätäkseen graafisen suunnittelijan ammatissa, henkilön täytyy omaksua tietotaitoa, visuaalista lahjakkuutta, kykyä tulla toimeen asiakkaiden kanssa, ja ongelmanratkaisussa tarvittavaa luovuutta.