Mainonnan lyhyt historia – Osa 2

Suomen mainonnan historia heijastaa paljolti kansainvälisiä tuulia, ja mainonnan tyyliin on ollut suuri vaikutus Yhdysvaltojen mainoskulttuurilla. Useat Suomen mainosalan varhaiset vaikuttajat viettivät aikaa Amerikassa, joko opiskellen tai töitä tehden ennen uransa lanseeraamista kotimaassa. 1900-luvulla Suomessa puhuttiin reklaamista tai ilmoittelusta, ennemmin kuin mainonnasta, ja suurimpia ilmoittelijoita olivat nykypäivänäkin tunnetut Stockmann ja Elanto, sekä yleisesti tupakka- ja margariinitehtaat. Maamme ensimmäiset mainostoimistot olivat Suomen Teollisuuden Ilmoituskeskus, Uuden Suomen Reklaamitoimisto, Liiketaloudellinen Neuvontatoimisto ja Erva-Latvala Oy. Erva-Latvala Oy oli Amerikkalaisen Erwin, Wasey & Co Oy mainostoimiston Suomen ja Viron konttori, joka hoiti maiden mainontaa Ford automerkille. Mainos-sanaan päädyttiin Suomen Kuvalehden järjestämän nimikilpailun kautta, koska reklaami sanalla oli saanut ylleen huonoja mielikuvia keinottelun ja liioittelun muodossa.1920-luvulla uudesti itsenäisen Suomen bruttokansantuote alkoi nousta nopeasti, ja kaupungistuminen nosti yksilöhenkiöiden kulutusvoimaa. 1930-luvun maailmanlaajuinen lama laski Suomessakin mainonnan tuottamista.  Laman loputtua ala kuitenkin elpyi nopeasti, ja valokuvauksen käyttö mainonnassa lisääntyi tehden siitä visuaalisempaa ja ammattimaisempaa. Mainonnasta alkoi tulla myös monipuolisempaa, ja kirjoittajat alkoivat ottaa riimittelyä ja huumoria käyttöönsä teksteissä.  Julkisuuden henkilöiden käyttäminen myynnin edistämisessä myös yleistyi. Ensimmäinen suomalainen markkinointialan oppilaitos, Myynti- ja mainoskoulu perustettiin 1930, ja opetus levisi Helsingin kauppakorkeakouluun ja Svenska Handelshögskolaniin vuosikymmenen puolessavälissä. Monet muilta kulttuurinaloilta tunnetut henkilöt tekivät myös mainosalalla Suomessa töitä, tunnetuin heistä varmaan Mika Waltari joka teki pitkän uran mainosalan freelancerina. Mainoselokuvat yleistyivät 1950-luvulla muuttaen mainonnan maailmaa, vuosikymmenen puolessavälissä yleistynyt värifilmi toi tuotteet koko loistossaan kuluttajien silmien eteen elokuvateattereissa. 50-luvin loppupuolella suomessa toimi useita televisio- ja elokuva mainoksiin erikoistuneita yhtiöitä, joiden palvelukseen hakeutui monia elokuva-alan ammattilaisia lisätienestiä hakemaan. Heidän ammattitaitonsa ja taiteellisuutensa vaikuttivat mainoselokuvien kehitykseen Suomessa, tehden lyhyistä myyntispoteista huolella käsikirjoitettuja minielokuvia.

Mainonta tänä päivänä

Näinä päivinä mainonta on muuttunut huomattavasti alkuajoistaan. Perusmainonta sisältyy osaksi suurempaa markkinoinnin kokonaisuutta, ja työkaluina on printin, television, ja radion lisäksi digitaaliset kanavat tietokoneiden ja älypuhelinten välittämänä. Kilpailevien mainonta teorioiden mukaan mainonta on joko nähtävä kuluttaja informaationa tai kuluttajien manipulointina. Informaatio teorian puoltajien mukaan nykypäivän kuluttajat ovat tietoisia mainonnan vaikutuksista, ja ottavat sen tulvasta tarvitsemansa tiedot ilman ylisuuria paineita kuluttaa. Mainostajat tarjoavat kuluttajille mahdollisuuden etsiä sopivia tuotteita, ja näkyvä kilpailu alentaa tuotteiden hintoja. Uusien yritysten on myös helpompi saada tuotteensa esille sopivasta mainonnasta maksamalla, ennemmin kuin odottaa kuluttajien suusta suuhun kulkevan tiedon leviämistä.  Manipuloinnista puhujat taas ajattelevat mainonnan käsittelevän kuluttajia, ja antavan heillä virheellisen kuvan tarpeista, joita heillä ei oikeasti ole. Mainoskustannusten ajatellaan myös nostavan tuotteiden hintoja siitä mitä ne olisivat ilman markkinointikampanjoiden vaatimia rahallisia sitoumuksia. Tänä päivänä ja tulevaisuudessa markkinointi ja mainonta ovat uusien mullistusten heittelemänä digitaalisen vallankumouksen tuloksena. Vaikka kanavia joiden kautta mainostaa on useampia, viestin perille saapuminen saattaa olla hankalampaa. Siinä missä lehti ja radio mainokset olivat 1920-luvulla uututta, jota luettiin ja kuunneltiin tarkoituksella, ja televisiomainokset lineaarisen television aikakaudella pakollisia mainoskatkojen muodossa, tämän päivän viihdekuluttajalla on useita vaihtoehtoja mainonnan välttämiseksi. Suuri osa viihteen kulutuksesta tapahtuu älypuhelinten tai videonlataus palvelujen välityksellä, ja kuluttajilla on mahdollisuus olla huomioimatta mainoksia. Kun mainoksia katsotaan, se tapahtuu pienempien ruutujen kautta verrattuna televisioihin ja sanomalehtiin. Tavat mainostaa ovat tästä syystä muuttuneet, ja siinä missä 2000-luvun alussa firmat satsasivat suuriin, isolla rahalla tunnettujen ohjaajien kanssa kuvattuihin televisiokampanjoihin, niitä tukeviin printtikampanjoihin, ja muutamaan nettimainokseen, tänä päivänä suuri osa mainoskampanjoista tuotetaan sosiaalinen media mielessä, ja tavoitteena on koko brändin näkyvyys ennemmin kuin tietyn tuotteen myynti.