Suomalainen kuvitustaide

Suomessa on vahva perinne kuvataiteelle ja kuvitukselle. Aihealueet ovat olleet laajoja, alkuaikoina isänmaalaisia ja kuvitustyyli värikästä ja usein humoristista. Kuvituksen muotoja on useita, lehtikuvittajista lastenkirjoihin ja sarjakuviin. Usealla kuvittajalla on juuret taiteen muilla saroilla tai graafisena suunnittelijana. Yleisimpiä tekniikoita kuvituksessa ovat maalaus, sen digitaalisessa tai manuaalisessa muodossa, 3D ja graafinen kuvitus, piirustus, typografia sekä eri tyyppiset yhdistelmä tekniikat. Kuvittaja valitsee itselleen sopivimman median, tosin usea lahjakas kuvittaja pystyy vaihtelemaan tekniikoiden aihealueesta ja asiakkaasta riippuen.Suomessa toimiva Kuvittajat ry ajaa kuvittajien asiaa ja kuvitustaiteen arvostuksen lisäämistä. He määrittävät että ammattilaisena kuvittaja toimii jossain kuvataiteen, muotoilun, ja kirjallisuuden välimaastossa. Graafisista suunnittelijoista kuvittajien ammattikunta lähti eroamaan tietotekniikan kehittymisen myötä. Suunnittelijat tuppaavat nykypäivänä olemaan luovia teknikoita, kun taas kuvittajalta vaaditaan enemmän omaa tyyliä ja taiteellisuutta.

Tunnettuja suomalaisia kuvittajia

Suomen historian aikana suurella osalla kuvittajista on ollut taiteellinen koulutus ja tausta. Martta Wendel esimerkiksi opiskeli kuvittajaksi Helsingin yliopistossa 1900-luvulla, ja hänen opettajanaan toimi legendaarinen Eero Järnefelt. Niin kuin usean muunkin kuvittajan, hänen tyylinsä vaihteli kovasti uran aikana. Teemana säilyi kuitenkin kertomuksenomaisuus ja lapsuuden maisemat. Usea meistä on nähnyt Wendelin taidetta edelleen myytävissä joulukorteissa, tai maalaismaisemaa kuvaavissa piirroksissa. Rudolf Koivu oli Wendelin aikalainen, ja varmasti yksi suomalaisille tunnetuimpia nimiä. Hänen luomansa maailmat olivat satumaisia, ja se on Koivun mielikuva joulusta joka on palanut suomalaisten mieliin. Koivun värikkäät ja taianomaiset satukirjojen kuvitukset eivät varmasti ole kenellekään suomalaiselle vieraita, ja ne ovat ehkä jääneet mieleen vielä elävämmin kuin itse sadut. Tuoreemman sukupolven kuvittajista suomalaisille tuttuja ovat muun muassa Pekka Vuori ja Mauri Kunnas. Molempien tyyli on humoristista ja värikästä, hahmot lähestyvät sarjakuvaa. Molemmat kuvittajat ovat kirjoittaneet ja kuvittaneet lastenkirjoja. Lastenkirjojen kuvittaminen on ammatin alalaji, joka on niin suomalaisille kuin kansainvälisillekin kuvittajille rakas. Tekstit ovat monipuolisia, ja kuvituksiin voi käyttää kunnolla mielikuvitusta. Vuori on kirjoittanut ja kuvittanut paljon joulupukkitarinoita osaltaan vahvistaen Pohjoisnapa myyttiä, ja Kunnaan Koiramäen tarinat ja Herra Hakkarainen ovat lähestulkoon jokaisen suomalaislapsen lempilukemistossa tänäkin päivänä. Kunnaksen yksityiskohtaiset kuvitukset tekevät kuvituksista kirjojen pääosan, ja kirjoja on käännetty ympäri maailmaa 33 kielelle. Tutustumisen arvoinen on myös Aleksander Lindberg, alunperin venäläinen kuvittaja muutti perheensä mukana Helsinkiin 1932, ja toimi uransa aikana muoti ja kosmetiikka mainosten kuvittajana. 1960-luvun alusta eteenpäin hän alkoi kuvittaa satukuvituksia modernimmalla ilmaisulla,  josta hohkaa kauniisti hänen venäläistaustansa.  Lindbergin tuotanto oli värikästä ja modernistisesti tyylittelevää.


Tunnettuja suomalaisia kuvittajia

 

Toisen tyylistä, mutta vähintäänkin yhtä vaikutustaitoista linjaa edustaa Tove Janson. Hänen yksinkertaiset musta valkoiset Muumi hahmot ovat suosittuja Suomessa ja maailmalla. Jansson aloitti uransa ruotsinkielisessä Garm -lehdessä kuvittajana, pääosin piirtäen poliittisia sarjakuvia. Hän myöskin kuvitti J. R. R. Tolkienin Hobbit kirjan ruotsinkielisen version, ja Lewis Carrollin Liisan Seikkailut Ihmemaassa -kirjan. Tuoreista suomalaisista kuvittajista mainitsemisen arvoisia ovat esimerkiksi aviopari Aino Havukainen ja Sami Toivonen, jotka ovat kuvittaneet sekä Risto Räppääjä, että Tatu ja Patu lastenkirjoja. Hahmot ovat värikkäitä, huumorintajuisia ja silloin tällöin mielipiteitä jakavaa naivistivisuudellaan. Linda Bondestam on menestynyt monia tekniikoita yhdistelevillä kuvituksillaan, humoristinen tyyli jatkuu hänen kuvissaan ja monelle hänen kuvakielestään tulee mieleen 1960- ja 70-luvut.Yleisemmin Suomalaiseen kuvitus kulttuuriin on vaikuttanut myös Marimekon suosio kankaissa ja käyttöesineissä. Värikkäät kuvitukset ovat arkikäytössä, eivätkä vain taidenäyttelyiden seinillä, ja firman suosio maailmalla on kohottanut suomalaisten uskoa maansa kuvittajien kykyihin. Suomen 100-vuotis juhlavuoden kunniaksi maamme lastenkirjallisuuden kuvitustaiteen klassikoita on esillä Suomi 100 Kuvitustaiteen klassikot -näyttelyissä ympäri Suomea. Tämän päivän suomalaisten kuvittajien taidetta voi ihailla esimerkiksi Suomen Kuvittajat ry:n nettisivuilla, jossa on esillä suurimäärä portfolioita.