Valokuvaus ammattina – Osa 1

Maailmassa otettujen valokuvien määrä on kasvanut räjähdysmäisesti sitten digikameroiden, älypuhelimien ja sosiaalisen median valtaan nousun. Vuonna 2000 arvioitin maailmassa olevan 85 miljardia valokuvaa koko valokuvauksen historian ajalta. Vuoteen 2013 mennessä vastaava luku oli noussut 3.5 biljoonaan, ja vuonna 2014 Mary Meekerin Internet Trends raportin mukaan internetiin ladattiin 1.8 biljoonaa valokuvaa päivittäin.

Filmikameroiden aikana valokuvaus miellettiin lähes salatieteeksi, ja onnistuneen kuvan ottaminen tuntui vaativan insinöörin tutkintoa. Valotusajan, polttovälin, suljinaukon ja ISO- arvojen säätäminen kävi manuaalisesti, ja näiden välinen yhteistyö määritteli kuvan onnistumisen tai epäonnistumisen. Teknisen osaamisen oli parasta olla kohdillaan, sillä valokuvaaja tiesi vasta filmirullan kehitettyään mitä sieltä löytyi, ja kuvausvaiheessa asetusten arvailu saattoi johtaa ainut laatuisten kuvien epäonnistumiseen. Kehitysvaiheessa pimiössä tulivat kemistin taidot tarpeeseen, oikeat mittasuhteet tuli muistaa vedoksia tehdessä, ja vahvaa tietotaitoa tarvittiin yli- tai alivalottuneiden kuvien parantamiseen. Digitaalisen vallankumouksen myötä valokuvauksesta on tullut helposti lähestyttävä harrastus- ja uravalinta, ja samalla raja harrastajien ja ammattilaisten välillä on hämärtynyt. Teknisesti kuvan ottaminen on helpompaa, ja valokuvaaja näkee tulokset näkee saman tien. Valokuvaaja voi huoletta ottaa useita satoja otoksia ja kuvien levittäminen digimuodossa voi tehdä maksuttomasti. Älypuhelin kameroiden tasot ovat nousseet huimasti, ja lähes ammattimaisten digikameroiden hinnat puolestaan laskeneet. Tästä johtuen suurella osalla länsimaisesta väestöstä on kokemusta valokuvauksesta muodossa tai toisessa.

Valokuvauksen opiskelu Suomessa

Suomessa valokuvauksen opiskelun voi aloittaa ammatillisissa oppilaitoksissa tai oppisopimuksella, ja haluttaessa jatkaa ylemmällä asteella ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa. Ainostaan valokuvaukseen keskittyviä kursseja ei ole useita, mutta useat audiovisuaalisen alan tutkinnot pitävät sisällään valokuvausta. Koulutuksen saaneen ammattinimikkeeksi tulee media-assistentti, valokuvaaja tai ylemmällä tasolla medianomi. Harrastustasolla valokuvausopinnot voi aloittaa kameraseurojen kursseilla tai kansanopistoissa. Ennen opiskelun alkua kannattaa ottaa selville ammatin todellisuudesta. Mahdollisuuden osuessa kohdalle, voisi olla esimerkiksi hyvä idea seurata, ja avustaa ammattivalokuvaajaa muutaman päivän ajan. Monella nuorella saattaa olla romantisoitunut käsitys taidealoista, todellisuudessa valokuvaajan työ on fyysisesti rankkaa, työtunnit epäsosiaalisia ja valokuvien itsensä ottaminen täyttää marginaalisen osan ajasta. Suuri osa ajasta menee yrityksen toiminnan pyörittämiseen, asiakaspalveluun ja koneella kuvien jälkikäsittelyyn. Valokuvaajat toimivat usein yksityisyrittäjinä, ja palkkiota tulee vain ja ainoastaan valokuvista jotka on myyty asiakkaille.  Media-assistentin koulutus on hieman laajempi kuin varsinainen valokuvaajan koulutus, joten jos urasta ei ole täysin varma, se antaa mahdollisuuden vaihtaa alaa opiskelujen päättymisen jälkeen. Harrastus tasolla oman blogin ja Instagram sivun aloittaminen ei ole huonompi idea. Nämä voi aloittaa hyvän kuvasilmän ja älypuhelimen toimiessa kalustona. Suomessa toimii myös aktiivinen kameraseura joka järjestää paikkakunnittain ohjelmaa kuvauksesta kiinnostuneille. Nuoret valokuvaajat yhdistys on Suomen Kameraseurojen Liitto ry:n järjestämä, valokuvauksesta kiinnostuneiden nuorten yhteistoimintaa edustava yhteisö. He järjestävät leirejä, workshopeja ja näyttelyitä ympäri suomea. Yksityisyrittäjyydestä ja alan  käytännönläheisyydestä johtuen, on alalle mahdollista kiivetä myös harrastaja pohjalta aloittaen.

Valokuvauksen opiskelu Suomessa

Valokuvaajan työ nykypäivänä

Kameraosien pienenemistä ja materiaalien keventymisestä johtaen valokuvaajan työ on käynyt fyysisesti helpommaksi. Päiväkausien vaarallisilla kemikaaleilla pimiössä työskentelyn sijasta nykypäivänä valokuvaaja hoitaa isompienkin kuvausten jälkikäsittely kotitoimistossaan kannettavalla tietokoneella. Valokuvaus on silti edelleen taitolaji, vaikka suhteellisen onnistuneita kuvia voi digikameralla ottaa ilman tekniikkaan syvällisesti perehtymistä, pidemmän päälle on parempi jos kuvaaja ymmärtää miten asetusten säätäminen parantaa valokuvaa. Uralle lähtevän kannattaa muistaa että digitaalivallankumouksen myötä asiakkaiden silmä valokuvaa kohtaan on kehittynyt. Nykypäivän asiakas myös usein haluaa keskustella visionsa läpi kuvaajan kanssa, ja kuvien jälkituotanto vaatimukset saattavat olla huomattavat. Ammattivalokuvaajan odotetaan tuovan palvelussaan ekstraa, kuvien tulee olla tarpeeksi laadukkaita ettei asiakas tunne tulleensa huijatuksi. Ammattimaisesti otetut valokuvat ovat useille status symboli, ja kuvaaja kutsutaan paikalle merkittäviin tilaisuuksiin, kuten häihin. Insinööri – kemistin sijasta urallaan menestyvä valokuvaaja on tänä päivänä diplomaatin, myyntimiehen ja tietokone nörtin risteytys.